Kurssipäivä ja uusi kani

Kaniinininkasvattajat ry. järjesti kurssin kanien sairauksista Villaverstaan kanilassa Kangasalla. Kurssi tarjosi kattavan peruspaketin kanin tavallisimmista sairauksista, bakteereista, viruksista sekä perinnöllisistä sairauksista. Kurssin luennoitsijana toimi Elina Jokinen. Hän on pitkän linjan kanikasvattaja ja klinikallakin työskennellyt.
Päivän aikana käytiin läpi paljon aineistoa, myös  kanitauteja joita ei onneksi (ainakaan vielä) edes Suomesta tavata. Suurin osa kanien sairauksista on sellaisia johon paras "hoito" on kanin lopetus. Sairauksien ennaltaehkäisy onkin avainasemassa, kun halutaan kanin pysyvän terveenä.  Kasvattajan näkökulmasta se tarkoittaa hyvän rakenteen omaavia ja terveitä jalostuseläimiä, oikeaa rodunomaista ruokintaa ja hyvää hygieniaa ja toimintatapoja kanilassa. Uudet kanihankinnat myös sijoitetaan aina karanteeniin.
Kasvattajalla on suuri vastuu, koska hänen valinnoillaan on suora vaikutus mm. siihen syntyykö lääkeresistenssisiä kantoja (ylilääkitään eläimiä, käytetään sairaita yksilöitä jalostuksessa) vai saadaanko eläimen(/linjan) omaa vastustuskykyä paranemaan sairauksien estämiseen.
Kurssin jälkeen pääsimme vielä tutustumaan Villaverstaan kanilaan. Nähtiin paljon hienoja ja hyvin hoidettuja kaneja. Kaiken kaikkiaan mahtava päivä, hyvä tarjoilu (kiitos kokille!) ja seura mitä parhainta! Suosittelen kyllä kurssia kaikille kaninkasvattajille!

Kurssin jälkeen kävin vielä Lempäälässä Picantto´s kanilassa hakemassa uuden kaninaaraan Taikanaamion kanilan vahvuuteen. Picantto´s Himalaja "Hilla" on sininen kalifornialainen, jolla on ikää 7½kk.

Uusi mammakolmio

Onneksi on isäntä, joka osaa toteuttaa kaikki mun hyvät ideat. Tilasin siis tuleville mammoille uuden kerrostalon. Mitat 80cm syvyys, leveys 150cm ja korkeus 64cm. Oikeassa reunassa on pesäkopille oma paikka, josta aukeaa oma ovi. Pääsee kurkkaamaan pesään häiritsemättä emoa. Materiaalina käytimme OSB-lastulevyä, joka on vesivaneria huomattavasti edullisempi.
Jätettiin vasen sivuseinäkin verkoksi, että olisi valoisampi häkki. Oikean puolen sivuseinä on umpinainen. Suoraa auringonvaloa ei paista ollenkaan sille seinustalle, missä on valokatteesta tehty ikkuna. Valoa siis luvassa, mutta ei paahdetta.

Rungon elementtien kiinnitys. (Joka seinä on oma elementtinsä.)

Valmis kerrostalo

Vessoja kaneille

Helpottaisi puhdistustyötä kovasti, jos kaikki kanini oppisivat käyttämään noita vessojaan. Ajattelin luopua nyt kissanvessoista, koska ne ovat liian matalia (ja kalliita). Tuunasin tänään pistosahaa apuna käyttäen laastipaljusta kaulukset pois ja etuseinään tein hieman matalamman kohdan. Noi on ihan hyviä kauluksillakin, mutta mulla se ei ihan mahtunut poikittain häkin molempiin päätyihin, joten päätin leikata reunat pois. Hyviä niistä tuli! Laastipaljut ovat kestäviä ja edullisia ostaa. Omani olen ostanut Puuilosta.

Laastipalju. Löytyy eri kokoja. (mainoskuva)

Tuunattu malli. Kaulus leikattu pois ja etureunaa vähän madallettu.

Ingen ja Evianin kopissa uusi vessapääty.

Liedon näyttely 19.3

Päivä vierähti oikein kivasti Kaniininkasvattajat ry:n Liedon näyttelyssä.
En ollut ilmoittanut sinne kuin pari kania, koska suurisoopeleiden turkit eivät olleet täydessä iskussa ja osa naaraista pitäisi olla kantavia. Nyt siis ilmoitin kalifornialaiset, Kevätkurjen Kätlinin ja oman kasvatin Cecilian. Kätlin sai 93 pist. ja Cecilia 90 pist. Cecilian kompastuskivi oli koko. Painoa nyt 9kk:den iässä 3,6kg (ihannepainon ollessa 4,1kg). Kätlin painoi nyt vuoden iässä 4kg. Seuraavat kaninäyttelyt johon osallistumme ovatkin vasta syksyllä. Tosin vielä olisi muutama päivä aikaa miettiä, jos osallistuisi Lempäälän 10.4 pidettävään näyttelyyn. REK luokkaan voisi muutaman kanin ilmoittaa.

Kevätkurjen Kätlin 93 pist.

Cecilia Laura Mehtosen arvosteltavana

Cecilia 90 pist.

Kevään astutukset alkaneet

Taisi jäädä muutamakin kani tyhjäksi alkuvuoden astutuksista. Pidin silloin urosta ja naarasta yhdessä asumassa, jotta saisivat hoitaa asian "luonnollisemmin", omaan tahtiin. Niillä on varmaan ollut ihan kivaa asua yhdessä. Alkuun siinä juoksivat peräjälkeen, mutta onnistuneita astumisia en nähnyt. Olin jo näkevinäni, että naaraiden masut pyöristyvät, joten erotin parit ja laitoin naaraat omiin yksiöihinsä odottamaan poikasten maailmaan tupsahtamista. Turhaan odotin, ei niistä yhdessäoloista mitään ole syntynyt. Tänään astutin kaksi tyhjäksi jäänyttä naarasta uudemman kerran pienemmässä tilassa, joka oli kompostiverkosta tehty pieni aitaus. Uroksen ei tarvinnut niin kovasti käyttää energiaa naaraan perässä juoksemiseen. Tällä kertaa myös naaraatkin olivat "sillä tuulella". Ei siinä montaa minuuttia mennyt kun parit olivat suorittaneet oppikirjamaiset astutukset. Nyt sitten odotellaan taas, josko niitä poikasia olisi tuloillaan. Hope so :)