Kaninäyttelyssä

Kaniininkasvattajat ry:n näyttely Lujalan Seuratalolla, Liedossa oli mukava kokemus. Näyttelyyn oli ilmoitettu yli 130 kania. Päivän arvostelu alkoikin klo 9.30 ja kesti klo 17.00 saakka. Olin ilmoittanut sinne neljä omaa kasvattia, kalifornialaisen Cecilian ja suurisoopelit Dexter, Duffy ja Evian. Kaikki osallistuivat vielä nuorten kanien luokkaan (B).

Kanit olivat omissa boxeissaan.

Kaikki saivat hyvä arvostelun ja Cecilia ja Duffy olivat rotunsa parhaita 94 pisteellä. Tosin meidän luokassa ei ollut paljon kilpailua :) Vaikka olisi vain yksi rotunsa edustaja niin sen kanin pitää kuitenkin saada vähintään 90pist, saadakseen ROPin. Omat kasvatit eivät silti yltäneet palkintosijoille, vaan voittaneet kanit olivat kyllä todella kauniita rotunsa edustajia. Kaikilla palkintosijoille yltäneillä kaneilla oli 95 pistettä arvostelussa (100 on maksimi). Dexter sai 92,5 pistettä ja Evian 91,5 pistettä.

BIS1  Eloisan Quun-Lilja, Rex musta venäläinen, 95pist.

Cecilia arvosteltavana

Cecilia, ROP 94 pistettä

Sininen suurisoopeli vuorossa ja tuomari tarkastamassa rotumääritelmän ennen arvostelua.

IIK, Dexteriä jännittää hampaiden tarkastus.

Dexter, 92,5 pistettä.

Duffy

Duffy: Hei, kato ny tuomari! Mä osaan esiintyy! Okei, takajalka jäi vinksottamaan, mutta muuten hyvä, eikö?

Duffyn ilme: Plääh, mut on raahattu missikisoihin. Olin mä kyl kaunein omassa rodussani.

Rotu: Rex Väri: gebardi

Rentoa selällä olemista

Edelleen sama rento kaveri :)

Kanilan kuulumisia

Perjantaina lähti viimeiset myytävät kanit uusiin koteihin, joten nyt jäi talven yli vain neljä urosta ja 8 naarasta. Keväällä taas kanimäärä kasvaa kun astutuskausi alkaa.

Kanilan siivouspäivänä tuli sitten vähän paikkoja järjesteltyä uuteen uskoon, niin että sain ison juoksuaitauksen kaneille, jotka asustelevat neliön kokoisissa häkeissään. Pääsevät sitten vuoropäivinä jaloittelemaan oikein kunnolla. Muutaman kanin koppi vaihtui siivouksen yhteydessä. Olin toivonut että saisin pari nuorta naarasta  (Cecilia ja Duffy) yhteen nyt kun toiselta lähti kaverit maailmalle, mutta ei siitä mitään tullut. Puolisen tuntia olivat ihan ok, haistelivat toisiaan tuttavallisesti, mutta sitten alkoi toinen jahdata toista sen verran hampaat irvessä, että en uskaltanut jättää yhteen tappeluvaaran vuoksi. Saavat sitten mokomat asustella yksin. Tähän isompaan lattiatasolla olevaan kulma-aitaukseen muutti sitten suurisoopeli uros Kungrad ja kalifornialainen Cecilia pääsi muuttamaan neliön kokoiseen yksiöön, josta sitä on helpompi ottaa palluteltavaksi.

Kanilaan olen tuonut myös koirien trimmipöydän jolla treenaataan nyt pöydällä olemista näyttelyitä silmällä pitäen. Kanini ovatkin olleet aivan liian vähän käsittelyllä ja se kostautuu nyt. Toivottavasti saan vielä nuorisoa päivittäisellä käsittelyllä hieman kesymmiksi. Sylissä ja pöydällä ovat ihan ok, mutta se nostovaihe on kriittinen. Siinä saattavat alkaa rimpuilemaan kovastikin. Kädet on aika naarmuilla, joten tänään isäntä oli apuna niin saatiin kynnet leikattua nuorisolta. Isäntä piti kania sylissä ja mä sain helposti kynnet leikattua. Yksin en olisi onnistunutkaan. Mitä tästä opin? Seuraavat poikaset saavat huomattavasti enemmän käsittelyä ja palluttelua, että onnistuu se kynsien leikkuukin yksin.

Kaniininkasvattajat ry:n järjestämä Liedon 28.11 näyttely on nyt sitten ensimmäinen mihin mun omat kanit osallistuvat. SKY:n järjestämään Salon näyttelyyn mun piti ilmoittaa kanejani, mutta viimeinen ilmopäivä pääsi yllättämään ja olinkin sitten paikan päällä vaan tutustumassa näyttelyn toimintaan, ilman kanejani. Siellä tapasinkin samanhenkisiä ihmisiä ja näin ihania rex-kaneja :)